lauantai 24. helmikuuta 2018

Tavoite ja toteutus

Lauantaiaamuna

Minulla oli tavoite. Ottaa kauniita ja harmonisia kuvia Finlaysonin alennusmyynnistä ostamani lakanan päällä. Olin miettinyt lakanan väriä tarkasti ja ajatellut kuinka kauniisti se korostaa tyttöjen punaista väriä. 

Aamu oli aurinkoinen. Valaistusolosuhteet hyvät, tytöt kiinnostuivat lakananvaihdosta oitis ja minulla aikaa kuluttaa aamupäivän siivouspäivästä osa valokuvaukseen. 

Vaan kuinkas sitten kävikään? 















Lieneekö radiosta kuulunut Iivo Niskasen 50 km olympiakultahiihdon selostus riehaannuttanut Noomin ja Namun täysin? Ainakaan en saanut yhtään tarkkaa kuvaa. 

Riehakasta viikonloppua! 

maanantai 19. helmikuuta 2018

Yhdessä

Samassa huoneessa

Ilmeisesti arkipäivien rutiinit kulkevat jotakuinkin samaa rataa. Jos olen arkiaamuina myöhässä, kissat eivät. Ne toimivat kuten toimivat jos olisin suorittamassa aamutoimiani normaalin aikataulun puitteissa. Viikonloppuna tämä sitten aiheuttaa pienoisia pulmia, esimerkiksi huiskaleikit tapahtuvat vääriin aikoihin. Mutta tietokoneaikaa minulla on enemmän. Ja kun minulla on tietokoneaikaa, olemme kaikki samassa huoneessa. Kuka missäkin. 






Hankalinta on silloin, kun Noomi heittäytyy minun ja tietokoneen väliin selälleen pötköttelemään. Ja kun siihen on päästy, niin ensin leivotaan minun leukaani antaumuksella. Tästä ei luonnollisestikaan ole todistusaineistoa. 

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Sulkaleikit

Uusimmat videot

Tietokoneaikani on rajoitettua. Siitä pitää huolta Naukulan tehokolmikko. Jos kerran olen kotona, on pääsääntöinen tehtäväni leikittäminen. Ei siinä silloin paljoa tietokoneaikaa ihminen saa. 

Leikeissä on eroja. Sulo rakastaa sulkia ja Cat Danceriä, Namu rakastaa Dragon Fly:tä ja Noomille kelpaa kaikki. Sulassa sovussa leikitään ja jokainen saa vuorollaan saalistaa. 




Leikitään siis ahkerasti tulevanakin viikkona! 

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Keskustelu pakkasessa

Noomi ja Sulo

Noomi: Mä oon vähän miettiny, että voiko se olla totta?
Sulo: Mikä sitten muruseni?
Noomi: No se ettei kaikilla olis kotia ja että jotkut joutuis sinnittelmään näin kylmässä ulkona? 
Sulo: Niin. Kyllä se valitettavasti on niin. Toiset ihmiset on niin tyhmiä, etteivät pidä huolta. Mutta tiedätkö Noomiseni? On olemassa toisenkinlaisia ihmisiä. 


Noomi: Niin on. Mä tiedän! On sellaisia jotka rrrrakastaa ja välittää ja hoitaa ja hemmottelee. 
Sulo: Niin. Mutta miten me saatais sana muutettua maailma niin, että kaikki ihmiset olisi sellaisia?
Noomi: Että kaikki kissat sais kodin ja niistä pidettäis huolta ja olis hyvää vettä ja ruokaa ja loputtomasti huiskaleikkejä?  



Noomi ja Sulo: Niin. 

Jokainen auttaa miten voi, vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi näiden linkkien takaa: 

http://www.pesu.org/

https://www.psey.net/

Pidetään lemmikeistämme huolta! 
Sirutetaan katoamisen varalta ja huolehditaan hyvinvoinnista. 
Niin pakkasella kuin paisteellakin. 

lauantai 10. helmikuuta 2018

Tassut nipussa

ja mieli levossa

Valon määrä on lisääntynyt. Roimasti ja se sekä näkyy että tuntuu. Kameraankin saa tartuttua hieman helpommin. Viime viikonloppuna havahduimme tähän selvään muutokseen ensimmäistä kertaa kunnolla.







Hyvä hyvä mamma,
kun vielä vähän sihtaat saat ehkä mun molemmat korvat kuvaan, huokaisee Namu. 




Onneksi ei kuitenkaan liiaksi häikäissyt. Päiväunet pystyi silti ottamaan. Vaan on se silti hienoa, että kevättä kohden mennään. 

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Tammikuisella lomalla

Mummulassa

Naukulan Kerho vieraili tammikuun alkupuolella mummulassa ja sieltä jäi raportoimatta eriskummallinen asia. Tämä mamma jäi sinne yöksi. Eikä siinä vielä mitään, mutta oman huoneen sijaan päädyinkin nukkumaan mummun viereen parisänkyyn. Se oli erittäin kiinnostavaa! Siis todella. 










Ja kyllä se mummukin sinne sitten lopulta mahtui. 

Tämä nukkumajärjestely oli kolmikon mielestä varsin onnistunut ratkaisu. 


tiistai 6. helmikuuta 2018

Ensimmäinen kerta

korissa

Sunnuntaina yritin saada aikaiseksi kaikenlaisia hommia, tietokoneella lähinnä. Se on aina yhtä vaikeaa, koska perheen teini haluaa olla aina paikalla, ihan lähellä. Otettuaan käsivarsillani pienet tirsat, siirsin Noomin varovasti vanhaan koriin. Koriin jossa aikaisemmin on tavattu vain Sulo ja Sulokin vain kerran. 




Kelpasi! Ainakin hetkeksi, kunnes menin pilaamaan tämän kaivamalla esiin pölynimurin.